Toimeksianto tuli saattaa tämä sotahistorian kukkanen lupapoliittisesti hieman helpompaan kuntoon.
Työ alkoi selvityksellä voimassaolevasta deaktivointiohjeesta. Muisti kertoi, että “vanha ohje” annettiin 2003, Google vahvisti sen olleen voimassa vuoteen 2006 asti ja kouluaikana sain käsiini vuosimallia 2010 olevan ohjeen. Tätä ohjetta ei ihan helposti sitten löytynytkään, ainakaan Poliisiin tai muun virkamiehen sivuilta. Viranomainen itse vahvisti epäilykseni, 2010 annettu ohje ei ole enää voimassa eikä uutta ole annettu. Sain kuitenkin ohjeen toimia 2010 ohjeen mukaisesti ja sähköpostiin ko. ohjeen diaarinumeron, mutta en itse ohjetta. Onneksi asehistoriallinen seura pelasti, heillä tämä ohje vielä oli tallessa.
No, itse työhön. Maxim on siltä osin kiitollinen deaktivoitava, että dekoa ei ulkoapäin käytännössä tunnista dekoksi. Piippu jää kokonaan piiloon ja lähtee helposti deaktivointia varten irti, samoin kuin lukko. Kuvat kertovat:
Tämä oli se helppo ja nopea osuus. Ikävin vaihe oli kantaa konekivääri näytille, keskustan parkkipaikat ovat vähän kiven alla… Täytynee siirtyä asioimaan pienemmälle asemalle.
Hitsuukone pääsee toteuttamaan EU-poliitikon määräystä:
