Moottorikoneistuksia

Saabin kansi tuli oikaisuun. 2. ja 3. sylinterin välisen kannaksen mitattiin olevan 0,05 mm syvemmällä kuin tiivistetason nurkat. Otin 0,12 mm oikaisulastun. Nyt pinnasta näkee oman kuvansa.

IMG_5499

Miekan kahva

Tällä kertaa kunnostukseen tuli hiukan erilainen harrasteväline. Pitkämiekan kahva oli päässyt pahasti perskaantumaan ja väisti kolisi ikävästi. Valmistin pähkinäpuusta uuden.

Suunnittelin irrottavani pommelin ruodista, mutta mokoma on taottu kiinni ja ruoti sen verran kovaa, ettei viilani pure. Pommelista olisi voinut tehdä ruuvikiinnitteisen ja siten kiristettävän, mutta nyt oli tyytyminen tiukkaan sovitettuun kahvaan.

Jyrsin Bridgeportilla ruodille paikan aihioon. Taas sain harjoitella käsivaraista muotojyrsintää.

sovitus

Ruodin päälle koloon höyläsin ja viilalla sovitin muotoonsa palan. Näin liimasaumat tulivat suojaan. Suurin osa kahvaan kohdistuvista iskuista tulee sivuille, terän puolelle. Jos sauma olisi siellä, olisi halkeaminen todennäköisempää.

Liimaa on syytä käyttää riittävästi.

liimaus

Höylällä terää varoen muotoonsa.

muoto

Öljy pintaan.

valmis

Steyr AUG viritysvipu

Gallery

This gallery contains 6 photos.

Asiakkaan toiveista valmistettiin hieman ulkonevampi viritysvipu yhteen maailman hienoimmista kivääreistä. Tai ainakin AUG-fanin mielestä hienoimpaan. Teräksinen sovitin viritystangon ja kahvan väliin Alumiinista itse kahva raakamittoihin jyrsinkoneella Muodot viilaamalla Ruuvikiinnitys

Mustaa alumiittiä

Yksinkertainen sähkökemiallinen prosessi: Sähkövirran avulla kasvatetaan alumiinikappaleen pintaan huokoinen kerros, johon laitetaan hienojakoista väriä ja suljetaan huokoset. I mean, how hard can it be?

Paperilla homma toimii seuraavasti:

  1. Alumiinista poistetaan oksidikerros lipeäliuoksessa. Mikä tahansa reilusti emäksinen toiminee, itse käytän laimeaa mustaussuolaa, lipeä on suosittu, viemärinavaajakin kuulemma toimii.
  2. Emäksisyys poistetaan laimeassa, 10 % rikkihapossa
  3. Kappale laitetaan elektrolyysialtaaseen vahvaan happoon, 20-30% ja siihen kytketään virtalähteen anodi, positiivinen napa. Negatiivinen napa kytketään uhrialumiinikappaleeseen. Virran pitäisi olla n. 100 mA kappaleen jokaista neliösenttiä kohti. Anodisointiaika vaihtelee tarpeen mukaan.
  4. Kappale uitetaan väriliuoksessa ja pinta keitetään kiinni kuumassa vedessä.

Lopputuloksena pitäisi olla kulutuksenkestävä, kiiltävä ja sormeen liukkaalta tuntuva pinta. Väri on nyt kappaleen sisällä, joten se ei edes kulu pois kovin herkästi.

Todellisuus onkin sitten vähän toista. Huomionarvoisia asioita:

  • Jos kappaleen unohtaa lipeäliemeen, se katoaa.
  • Hyvä kontakti kappaleeseen on äärimmäisen tärkeä. Kiinnitin rivin hauenleukoja alumiiniprofiiliin ja ripustin kappaleet alumiinihitsauslangalla leukoihin. Bilteman alu-mig-lanka osoittautui käyttökelpoiseksi. Kannattaa käyttää kaksin kerroin ja kiristää juuri niin kireälle kuin lanka kestää. Jos käsittelyn joutuu uusimaan, samaa lankaa ei kannata käyttää.

Väreille voi omistaa ihan oman kappaleensa. Ihan mikä tahansa kangasväri ei sovellu. Dylonin vanhat peltisessä napissa myytävät värit toimivat. Useimmat nestemäiset värit toimivat, ainakin EMO-värit tuntuvat pelaavan, samoin toimi jostain arkistoiden uumenista löytynyt nestemäinen väri. Saatavuuden ja hinnan puolesta paras minun käytössäni ollut väri oli Nitor yleisväri. Pieni sininen ja neliskanttinen pahvipakkaus jonka sisällä on paperipussissa värijauhe. Dylonin tämän päivän pahvipurkeissa myytävät värit eivät toimi. Taikasana, joka nämä kaksi erottaa, on silkki. Nitorin väri luvataan toimivan silkin värjäyksessä, Dylonin ei. Syitä voi miettiä…

Käytin kaksi pussia väriä n. kolmeen litraan vettä. Väri ei tartu välittömästi elektrolyysistä tulleeseen kappaleeseen, vaan tarttuminen ottaa muutaman minuutin. Tässä kohtaa kuitenkin täytyy olla erityisen tarkkana: Väriliuos lienee emäksinen ja jos kappaleen jättää väriin pitemmäksi aikaa, anodisointikerros katoaa. Mitä pitempään kappale on värissä, sitä tummempi väri saavutetaan. Kolmesta viiteen minuuttia osoittautui hyväksi värjäysajaksi.

Sitten loppui kiire. Nyt murkulat vaan kiehuvaan veteen ja saa antaa olla pitkäänkin, vähintään jokunen tunti.

altaatporisee

mustahko kiskoväriskaala2

 

Unobtainium

Materiaali, josta ei valmisteta osia. Mm. takavetoiseen Volvoon sopivien Gemini-vanteiden keskikuppi on valmistettu tästä materiaalista. Tilauksena kuitenkin voidaan tehdä ihan mitä vaan. Valitettavasti unobtainiumia ei ollut saatavilla rautakaupassa, joten uusi keskikuppi täytyi valmistaa ihan tavallisesta 6061-alumiinista.

IMG_4228

Isohkoista osista tulee iso kasa lastuja.

kuppikone

Onks ne saman näköisiä?

detailikuppi kuppivertailu

Hionnan jälkeen:

kuppi-muotovalmis

CZ-85 oikeanpuoleinen luistinsalvan holkki

Alkuperäinen konstruktio mahdollistaa luistinvapauttimen salvan käyttämisen kummalta puolelta asetta tahansa, mutta rakenne on heikko. Osa on valmistettu valuteräksestä, ainevahvuudet ovat turhan pieniä ja lisäksi koko osa on turha.

Pistoolia käytettäessä tulisi opetella niin vähän asioita kuin mahdollista ja pitää kontrollit niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Silloin, kun luisti tarvitsee nopeassa tilanteessa saada auki lukituksesta, se aukeaa sieltä vetämällä taaksepäin ja päästämällä. Jos ei, jotain on pielessä. Vasenkätisenkään käyttäjän ei siis pitäisi tarvita luistinsalvan vapautinvipua aseen oikealla puolella.

Jotta luistinsalpa kuitenkin toimisi luotettavasti, lähinnä ei lukitsisi luistia turhanpäiten taakse, täytyy sen akselilla olla tarkkamittainen holkki molemmin puolin aseen runkoa.

IMG_3923

Holkin ja luistinsalvan akselin pitää paikallaan lankajousi, jolle täytyy viilata paikka holkkiin. 2 mm langan pitää istua napakasti uraansa.

IMG_3924

Valmis holkki paikoillaan aseessa. Kirkkaan piipun ja liipaisimen kaveriksi kirkas holkki istuu sopivasti.

 

Paja on pihassa!

Image

Muutama viikko kohtuullisen kovaa työtä ja työtilani on matkustanut Ylöjärveltä Kylmäkoskelle. Jyrsinkoneella otettiin ensimmäiset lastut 10.7.

Kuljetuksesta kannattaa maksaa ammattilaisille. Janhusen miehet hoitivat nostotyöt ja ajot erinomaisesti. Lähtöpäässä hieman jännitti.

IMG_3884

 

Isompikin pala nousee, kun on voimaa takana.

IMG_3902

Nyt ei jännitä enää.

paja-paikoillaan

Työpöydän sain valmiiksi viime viikolla. Vähän hyllyjä sorvia vastapäätä, muutama laatikosto, patruunakaappia, työvaloja, käsityökalut, ruuvipenkki, ikkuna ja muuta pientä, niin aletaan olla jo aika hyvässä tilanteessa. Niin, ja jotain lupia pitäisi varmaan hakea…

paja-sisältä